Kyläkirjat

Vanhaa Väärinmajaa
on Väärinmajan ensimmäinen, lokakuussa 1993 ilmestynyt, mutta valitettavasti jo loppuunmyyty kyläkirja, jossa käydään läpi kylän historiaa noin vuodesta 1921 eteenpäin. Kirjaa kannattaa kysellä lainaan kirjastoista!

Vääriläisittäin ja
Vääriläisittäin II,
täkäläisiä sanontoja ja sutkauksia sisältävät vihkoset ovat vielä saatavissa, hinta 5 €/kpl.

Väärin koulut ja koulumuistot 1903-2003

Väärinmajan uusin kyläkirja julkaistiin maaliskuussa 2006, toimittajina Liisa ja Viljo Asikainen.

Kokoa A4 oleva, 2,6 cm paksu ja 1,5 kg painava, kirjakauppiaamme juhlakirjaksikin nimittämä 400- sivuinen opus sopii erinomaisesti myös lahjaksi. Sitä saa Vinhan kirjakaupasta Ruovedeltä hintaan 45 € tai tilaamalla toimittajilta (45 € + postitus), os. viljo.asikainen@phpoint.fi.

Väärinmajan v. 1903 rakennettu ja 1970 lakkautettu koulu Ylä-Väärissä Hanhon koulu, valmistunut v. 1910 ja 1967 lakkautettu Hyyrylän v. 1920 valmistunut ja 1995 lakkautettu koulu Alaväärin v. 1930 valmistunut koulu, lakkautettu koulu

 

Kuva 175. Opettaja Jouko Järvensivu oppilaineen

Hannu Lammisen muistikuvia 60-luvulta
... Muita muistoja ovat mukavat kerhoillat, joita ainakin Järvensivun Jouko piti. Näissä kerhoissa askarreltiin ja opeteltiin partiotaitoja. Opettaja Tuomisen aikaan voimistelutunnit kuluivat painiharjoitusten merkeissä, koska hän oli perhossarjan mestari. Muistaakseni aika kevyt kaveri, koska itsekin voitin hänet monta kertaa selättämällä. Alakoulussa ensimmäisellä tai toisella luokalla Murtoon Liisa kysyi luokalta, että oliko kukaan polttanut tupakkaa. Minä viittasin rehellisenä "miehenä" ja sain tunnin tai kaksi jälkkäriä. ...

 

Kauempana muisteltua - Maija Asunta-Johnston
... Opettaja Koivuniemi oli luultavasti hiljattain valmistunut ammattiinsa - niin minusta näin jälkeenpäin tuntuu - ja hänellä oli kunnianhimoisia tavoitteita. Muistan, että hän oli päättänyt opettaa meille laulukirjan kannesta kanteen, ja sehän oli vallan hienoa. Kotona luikkasimme juuri oppimiamme uusia lauluja, siinä olivat maakuntalaulut, sekä viralliset ja muut maakuntia sivuavat, opimme tärkeät isänmaalliset laulut siinä kuin kansanlaulutkin. - Mitään renkutuksia ei laulukirjassa tietenkään ollut, ne olen vasta myöhemmässä elämässäni oppinut! - Tärkeimmät kansallishymnit sisältyivät tietenkin myös oppiohjelmaan. Siinä vaiheessa kun rupesin kotona vetelemään Neuvostoliiton kansallishymniä - harjoituksen vuoksi, niin kuin muitakin vastaopittuja! - isä niin sanoakseni hikeentyi. Muistettakoon, että tämä tapahtui laskujeni mukaan vuonna 1953. - Hyvä asiahan laulaminen on, mutta kyllä se opettaja nyt menee liian pitkälle! Onneksi en tiedä, ...

Kahdeksan Peppiä ja Mika - Maria Syvälä
... Joukon ja Minna Karppelinin opeissa saimme toisaalta myös runsaasti vapautta: näyttelimme paljon, tarinoimme, riimittelimme runoja, teimme sketsejä Paavo Väyrysestä, nauhoitimme kuunnelmia ja kirjoitimme luokkalehtiä, joita kiersimme myymässä ovelta ovelle. Ideoimme ja järjestimme naamiaisia, iltamia ja myyjäisiä, joissa vierailta pyrittiin ottamaan ylimääräiset rahat pois: kerrankin hinnoittelimme jopa vessapaperin! Mutta sekös kannatti: luokkaretkikassat kerättiin itse, piano hankittiin, sekä yhtä ja toista tarpeellista yhteiseen käyttöön. Eikä kukaan vanhemmista muistaakseni valittanut, että koulutyö olisi kärsinyt luovasta leikistä, pikemminkin päinvastoin. Moni muksu varmasti sai luovuuteen kannustavasta ilmapiiristä paljon ammennettavaa pitkäksi matkaksi eteenpäin, ehkä aina aikuisuuteen saakka. ...